Tähtiraitti

Tähtiraitti on Hyvinkään oma Walk of Fame, johon vuosittain valetaan kotimaisten tähtien nimiä Red Carpet -festarin aikaan.

Red Carpetin vuosittain vaihtuva Jury valitsee Tähtiraitin tähtilaattojen saajat. Tähtiraitti sijaitsee Hyvinkään keskustassa Kauppakeskus Willan ja Kirjastoaukion välisellä kävelykadulla.

Tähtiraitin Tähdet

2018

Outi Mäenpää & Vesa-Matti Loiri

Tähtiraitin ensimmäiset tähtilaatat nimettiin vuonna 2018 Outi Mäenpäälle ja Vesa-Matti Loirille.

Outi Mäenpää

Outi Mäenpää on suomalainen näyttelijä ja hän on yksi Suomen palkituimmista näyttelijöistä (4 Jussia, 2 Venlaa, Ruotsin Guldbagge), Teatteritaiteen maisteri (TeM) ja improvisaatioteatteri Stella Polariksen perustajajäsen. Hänet on nähty rooleissa mm. Muodollisesti pätevä, Lomalla, Helmiä ja sikoja, Kukkia ja sidontaa, Noriko Show, Musta jää ja Sovinto.

Vesa-Matti Loiri

Vesa-Matti ”Vesku” Loiri on suomalainen näyttelijä, koomikko, laulaja ja muusikko. Häntä pidetään yhtenä Suomen laaja-alaisimmista viihdetaiteilijoista. Loiri on näytellyt sekä teatterissa, elokuvissa että televisiossa. Hän on esittänyt muun muassa teatterissa Arvo Salon Lapualaisoopperassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Seitsemässä veljeksessä sekä elokuvissa Mikko Niskasen Pojissa, Esko Favénin ja Tarja Laineen Rakastuneessa rammassa ja Jaakko Pakkasvirran Pedon merkissä. Koomikkona hän on tunnettu Spede Pasasen kanssa tehdyistä televisio-ohjelmista ja elokuvista, etenkin Uuno Turhapuron esittäjänä. Muita hänen suosittuja komediahahmojaan ovat mm. Nasse-setä, Jean-Pierre Kusela ja Tyyne.

2019

Krista Kosonen & Laura Birn

Jury perusteli tähtivalintojaan erityisesti kansainvälisyydellä. Jury halusi nostaa esiin elokuva-alan tekijöitä, joilla on kiistaton kansainvälinen ura. Juryn mukaan Suomesta on aiemmin lähdetty turhan usein maailmalle anteeksipyytelevällä asenteella. Birnin ja Kososen kaltaiset tekijät edustavat tyystin toista sukupolvea, joka lähtee rohkeasti kohti uutta ja on valmis menestymään.

Krista Kosonen

Krista Erika Kosonen on suomalainen näyttelijä. Hän on näytellyt muiden muassa elokuvissa Jadesoturi, Suden vuosi, Prinsessa, Syvälle salattu, Kätilö ja Miami. Televisiossa hän on esiintynyt muun muassa ohjelmissa Suojelijat, Uutishuone, Putous ja Kingi.

Kosonen on palkittu kahdesti Jussi-palkinnolla elokuvista Kätilö ja Miami. Kosonen on voittanut parhaan naisnäyttelijän Kultaisen Venlan vuonna 2011 ja 2014.

Laura Birn

Laura Birn on suomalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan rooleistaan elo­kuvissa Helmiä ja sikoja, Lupaus, Joulutarina, 8 päivää ensi-iltaan, Puhdistus, Vuo­saari, Leijonasydän ja Helene. Teatterin puolella Birnin läpi­murto­rooli oli Siskon rooli Ari-Pekka Lahden esikois­näytelmässä Sydä­nmaa. Lukuisten kotimaassa tehtyjen elokuvaroolien lisäksi Laura Birnin tuoreimpia kansainvälisiä töitä on Netflix-palvelulla nähtävä The Innocents -sarja.

Vuonna 2013 Birn sai parhaan naispääosan Jussin elo­kuvasta Puhdistus (2012). Samana vuonna hänelle myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto.

2020

Kati Outinen & Peter Franzén

Kati Outinen

Anna ”Kati” Outinen on suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hän toimi Teatteri­korkea­koulun näyttelijätyön professorina 2002–2013.

Outisen ensimmäinen elo­kuva­rooli oli Tapio Suomisen vuonna 1979 ohjaamassa nuoriso­elo­kuvassa Täältä tullaan, elämä! (ensi-ilta 1980). Hän on näytellyt useita pää­rooleja Aki Kauris­mäen elo­kuvissa. Elo­kuva Mies vailla menneisyyttä (2002) oli menestys. Elo­kuva ja Outisen rooli­suoritus palkittiin Cannesin elo­kuva­juhlilla. Elo­kuva oli myös Oscar-ehdokkaana, mikä oli suomalaiselle elo­kuva­teollisuudelle suuri saavutus. Outinen on näytellyt Jim Carreyn esittämän hahmon esi­miestä rikos­elo­kuvassa Dark Crimes, jonka ensi-ilta Yhdys­valloissa oli touko­kuussa 2018.

Outinen on näytellyt myös useissa televisio­sarjoissa ja -elo­kuvissa, kuten Erakko­rapu, Joulu­kalenteri, Ilmalaiva Finlandia, Pako punaisten päämajasta, Hurja joukko ja Tahdon asia. Teatteri­näyttämöllä hän on esiintynyt sekä suomen- että ruotsin­kielisissä tuotannoissa.

Outinen on saanut Filmiaura ry:n parhaasta nais­pää­osasta myöntämän Jussi-patsaan kolmesti, elo­kuvista Tulitikkutehtaan tyttö (1990), Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).

Peter Franzén

on suomalainen näyttelijä ja kirjailija.

Franzén on näytellyt elokuvissa ja televisiosarjoissa. Lisäksi hän on kirjoittanut romaanit Tumman veden päällä (2010) ja Samoilla silmillä (2013), jotka perustuvat osittain hänen omiin kokemuksiinsa, sekä tragikoomisen yhdenpäivänromaanin Särkyneen pyörän karjatila (2017). Hän on ohjannut ja käsikirjoittanut myös esikoiskirjaansa perustuvan samannimisen elokuvan.

Uran teatteripainotteisten alkuaikojen jälkeen Franzén on keskittynyt elokuvanäyttelemiseen ja on esiintynyt yli 40 elokuvassa ja 15 televisiosarjassa Suomessa ja ulkomailla. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Kuningasjätkä, Rukajärven tie, Badding, Emmauksen tiellä, Rölli ja metsänhenki, Kuutamolla, Pahat pojat, Koirankynnen leikkaaja, Matti, Rööperi, Ralliraita ja Suden arvoitus.

Vuonna 2013 Franzénille myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Jussi-patsaan Peter on saanut kolmesti Parhaan miessivuosan Jussin elokuvista Kuningasjätkä (1998) sekä Rööperi (2009). Parhaan miespääosan Jussin elokuvasta Koirankynnen leikkaaja (2004).

2021

Seela Sella & Elina Salo

Seela Sella

Seela Sella on suomalaisen näyttelijäntaiteen elävä legenda. Hänen yli 60-vuotinen uransa pitää sisällään teatteria, musiikkia, lausuntaa, kuunnelmaa, televisiota sekä lukuisia elokuvia. Hänet on palkittu muun muassa kahdella Jussilla sekä näyttämötaiteen valtionpalkinnolla. Sellan työstä välittyy sammumaton intohimo ja vahva arvostus ammattiaan kohtaan. Hänen kuplivan leikkisä ja utelias elämänasenteensa sekä ehtymätön energiansa säteilee hänen taiteessaan vankkumatonta ammattitaitoa, mutta etenkin kokijansa läpäisevää läsnäoloa. Sella houkuttelee katsojansa lempeän vangitsevasti lähelle roolihahmojensa sielunmaisemaa ja saa meidät kokemaan ihmisyyden eri puolia vaikuttavasti, liikuttaen sisintämme.

Omien sanojensa mukaan Seela kokee olevansa palveluammatissa. Hänen työnantajansa on Kulttuuri. Sella kokee, että ihmiset tarvitsevat taidetta oppiakseen empatiaa ja kehittääkseen arvomaailmaansa. Taide johdattaa yhteisten tunteiden äärelle. Sieltä jokainen voi löytää itsensä.

”En tykkää sanasta ‘näyttelijä’ ollenkaan. Tulee sellainen olo kuin teeskentelisin koko ajan, siihen sisältyy sellainen negatiivinen merkitys. Haluaisin olla tunteiden näyttäjä.”

Elina Salo

Mikä mahtava onni että Suomesta löytyy niin mestarillista näyttelijää kuten Elina Salo- missä älykkyys, pelottomuus, taito, myötätunto, lahjakkuus ja yllätyksellisyys yhdistyvät yhteen suurenmoiseen persoonaan! Elina Salon elo valkokankaalla saa yleisön etukenoon, mitäköhän hän keksii seuraavaksi? Hän ikään kuin kantaa suurta salaisuutta ja päästää katsojan hetkittäin sen syvyyksiin… Elina ei ole tosikko, huumori ja lämpö ovat aina läsnä, niin myös pilke silmäkulmassa. Silti yleisö ottaa hänet vakavasti, hän koskettaa, kantaa mukanaan pohjasurun – mikä hurja tasapainotaiteilija hän onkaan!

Elina Salo hallitsee laajan skaalan komediasta draamaan, hänessä asuu sekä viisaus että nopeus ja roolit vaihtuvat kirkkaasti esimerkiksi muumilaakson Pikku Myystä Kaurismäen Rouva Sjöholmiin. Elina Salosta on vuosien varrella muodostunut monien ohjaajien luottonäyttelijä. 50-luvulta alkaen Elina Salolla on jo 70 elokuvaa takana. Jussit on ansaittu, betonikin. Elina Salo on saanut korkean ranskalaisen kunniamerkin Arts et Lettres -ritarikunnan korkeimman kunnianosoituksen.

Elina Salosta muodostui vahva ensemble-näyttelijä jo Intiimiteatterin ja Lilla Teaternin aikoihin. Monien kielen osaaja ja sivistystä viljelevä Salo ei pelkää kyseenalaistaa, hän ottaa kantaa ihmisoikeuskysymyksissä ja puhuu oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän puhuu ikuisesta oppimatkasta, ja voi vain ihmetellä miten pitkällä hän itse jo on päässyt. Lainatakseen Elinaa: ”Se on must tärkein elementti ihmisessä että ei tottele, aina, eikä vaikene. Vaan kehittää itsessään sellaista epäilyä ja vastarintaa siihen että asia voi olla just päinvastoin.”

Hän kerää kikkoja pelkoja vastaan ja muistuttaa itseään: En mä tähän kuole, täähän on koettava. Ja se saa aikaan, että uskaltaa kokea paljon elämässä.

2022

Anneli Sauli & Esko Salminen

Anneli Sauli

Näyttelijä Anneli Sauli menehtyi tämän vuoden maaliskuussa 89-vuotiaana. Hyvinkäällä tähden vastaanottavat hänen puolestaan tytär Johanna Lahtela ja elokuvaohjaaja Saara Cantell.

”Anneli Sauli, tämän vuoden maaliskuussa edesmennyt rakastettu näyttelijä, kuuluu suomalaisen elokuvan kirkkaimpien tähtien joukkoon. Häntä voi kutsua työssään jopa pioneeriksi, joka on tehnyt palkitusti roolitöitä elokuvissa kahdeksan vuosikymmenen aikana niin Suomessa kuin Saksassakin. Saulin merkittävä läpimurto tapahtui elokuvan Hilja – maitotyttö (1953) nimiroolin myötä. Elokuva kuohutti ja lumosi aikansa yleisöjä, ja rooli onkin leimannut ehkä jopa turhankin voimakkaasti Saulin uraa”, perustelee Red Carpetin jury perustelee Saulin valintaa.

”Anneli Sauli on kutsunut itseään taistelijaluonteeksi. Taistelunhalu näkyy sekä sinnikkäänä uraan sitoutumisena ja itseensä uskomisena että poliittisena toimintana työväenliikkeessä ja ihmisoikeusaktivistina. Sauli on tuonut romanitaustaansa ylpeydellä esille ja puolustanut romanien oikeuksia monenlaisen syrjinnän kohteina. Hän oli aktiivisesti Suomen Romaniyhdistyksessä mukana mm. toimittamalla sen tiedotus – ja jäsenlehteä. Hän onkin kertonut yhteiskunnan haavoittuvaisten ryhmien olevan sydäntään lähellä. Herkkyys ja voima välittyivät erityisellä tavalla myös Saulin näyttelijäntaiteessa, josta saamme onnekkaasti ammentaa yhä hänen poismenonsa jälkeen, jopa ensi-iltaansa vielä odottavassa Saara Cantellin elokuvassa Sisarukset”, jury jatkaa.

Esko Salminen

Haluamme muistaa ansioituneita elokuvantekijöitä ikuistamalla heidän käden- ja jalanjälkensä kaupungin keskustassa sijaitsevalle Tähtiraitille.

Esko Salminen, 81, aloitti elokuvauransa 1940-luvulla, kun hän näytteli vanhempiensa rinnalla lapsiroolin elokuvassa Katupeilin takana. Salmisen myöhempiin elokuvatöihin lukeutuvat muun muassa roolit elokuvissa Jengi, Pohjanmaa, Pedon merkki ja Kymmenen riivinrautaa. Tuhlaajapoika-elokuvan roolistaan Salminen palkittiin Jussi-palkinnolla. Ura näyttelijänä on jatkunut 2020-luvulle saakka.

”Suomen tunnetuimpiin, rakastetuimpiin ja arvostetuimpiin näyttelijöihin kuuluvan Esko Salmisen ura on jatkunut jo kuudella vuosikymmenellä. Salmisen näyttelijäntaiteesta on voinut vaikuttua niin teatterissa, valkokankaalla, kuunnelmissa kuin televisiossakin. Suomen näyttelijäliitto myönsi hänelle Suomen ensimmäisen ja ainoan ylinäyttelijän arvonimen Salmisen 50-vuotistaiteilijajuhlan yhteydessä”, perustelee Red Carpetin jury Salmisen valintaa.

”Kansallisteatterissa näytelleiden vanhempiensa kautta teatteri tuli Salmiselle tutuksi jo lapsena. Etunimikin on peräisin Nummisuutarien Eskolta, jota hän on myöhemmin myös näytellyt. Uransa Salminen aloitti nuorena Kellariteatterista, ja 20-vuotiaana hänet kiinnitettiin Kansallisteatteriin. Sieltä työ jatkui Helsingin kaupunginteatterin ja Turun kaupunginteatterin lavoilla, ja myöhemmin takaisin Kansallisteatteriin. Teatterissa hänet on nähty niin Peer Gyntin Peer Gyntinä, Macbethin Macbethinä kuin Othellon Othellonakin. Suurten roolien mies, jonka karisma ja läsnäolo jättävät katsojaan lähtemättömän jäljen ja vaikutuksen. Salmisen läsnäoloa ei voi sivuuttaa, se riisuu aseista. Karismaattinen Salminen on kotonaan niin suurissa tragedioissa kuin komedioissakin. Työn ytimessä on aina heittäytyminen ja äly”, jury jatkaa.

2023

Kenen Sinä haluaisit saavan tähden seuraavaksi?