Metsä, menneisyyden traumat sekä ikuinen ystävyys. Nousiaismaisesti hykerryttävä draama kertoo suomalaisen selviytymistarinan koomisen sanailun siivittämänä.
Miika Nousiaisen suosittuun romaaniin pohjaava Metsäjätti kertoo Törmälän pikkupaikkakunnalta Helsinkiin kauan aikaa sitten muuttaneen Pasin paluusta synnyinseudulleen. Siellä odottavat moraalisesti arveluttava työtehtävä, menneisyyden käsittelemättömät traumat sekä paras lapsuudenystävä Janne.
Metsäjätti kuvaa globaalin maailman vaikutuksia yksilön arkeen kuihtuvassa suomalaisessa kylässä, jonka pääelinkeino pohjaa paikalliseen vaneritehtaaseen. Elokuvan päähenkilöt jakavat yhteisen menneisyyden, mutta elämä on ajanut heidät erilleen. Lapsuudessa syntynyt ystävyys on kuitenkin vahva voima.
“Näyttelen mielelläni elokuvissa, joissa on inhimillinen sanoma. Metsäjättiä sävyttää lämminhenkisyys sekä komediallinen vire”, Jannea näyttelevä Hannes Suominen sanoo.
Metsäjätin visuaalinen jälki on komeaa: metsiä, tehdashalleja ja tukkikenttiä. Elokuvan esteettinen maailma tukee teemaa isojen asioiden äärellä olemisesta, joiden pyörteissä yksittäiset ihmiset yrittävät selviytyä. Tarina asettaa vastakkain pienen ihmisen ja globaalin, kasvottoman yrityksen.
“Elokuva kertoo tavallisista ihmisistä joille tapahtuu isoja asioita, kuten meille kaikille. Metsäjätti ei valitse puoltaan, se kertoo vain tarinan”, Pasin roolin näytellyt Jussi Vatanen kuvaa. Jotain oleellista se kuitenkin ajastamme kertoo.
“Tokihan elokuvassa nostetaan esille kasvottomien yritysten ongelma suhteessa yksittäisiin työntekijöihin, ja törmäläläisten henkilöhahmojen kautta haistatetaan paskat suurkapitalismille. Muttei silti sanota, että se
olisi lähtökohtaisesti huono asia”, Vatanen muotoilee.
Jotkut lähtevät, toiset jäävät
Vatanen luki Metsäjätti-romaanin vuosia sitten heti sen ilmestyttyä ja puhui elokuvasta jo tuolloin kirjailija Nousiaiselle.
“Silloin jo sanoin, että haluaisin esittää Pasin roolin. Kirja on hienosti kirjoitettu, nauratti ja kosketti. Ajattelin heti, että tässä on elokuvan arvoinen tarina.”
Itsekin pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin aikanaan muuttanut Vatanen löysi Pasin pohdinnoista paljon yhtäläisyyksiä omiinsa.
“Olen vuosien varrella miettinyt paljon sitä, miksi jotkut lähtevät ja toiset jäävät.”
Näytteleminen Ville Jankerin ohjauksessa oli molemmille pääroolien esittäjille uusi, mieluinen kokemus.
“Vaikka ohjaajalla oli selkeä visio, oli kohtauksissa tilaa luovuudelle”, Suominen sanoo.
Hän pääsi myös kokeilemaan vaneritehtaalla tukkien sahaamiseen tarkoitettua sorvia. Laitteistoa oli runsaasti, josta Suomiselle tuli
tutuksi vain hyvin pieni osa:
“Koneet tehtailla ovat massiivisia, ja tukkeja sahaavat terät kunnioitusta herättävän kokoisia. Turvallisuus on tuollaisissa olosuhteissa äärimmäisen tärkeää. Minulle ei siis uskottu kuin päälle ja päältä pois -navikat, mikä oli varmasti viisainta.”
Vataselle jäi erityisesti mieleen Viialan lakkautetulla vaneritehtaalla kuvattu kohtaus, jossa annetaan työntekijöille lopputilejä:
“Olimme tehtaanjohtajan huoneessa, joka oli ollut käytössä vielä 15 vuotta sitten. Yksi kohtauksessa mukana olleista avustajista oli kuulemma ollut tehtaalla itse aikanaan töissä. Tuntui, että siinä tavoitettiin jotain
autenttista.”
Metsää ja metallia
Metsäjätti kannattaa miesten mielestä nähdä, koska kyseessä on lopulta selviytymistarina hyvin suomalaisissa puitteissa.
“Elokuva on äärimmäisen näyttävä: ollaan metsäteollisuuden syövereissä, tukkikentillä missä metsäkoneet käy. Se herättää miettimään, mitä metsäteollisuus ja metsä itsessään suomalaisille merkitsevät”, Vatanen pohtii.
Elokuva sivuaa hänen mukaansa myös teollista rakennemuutosta, maalta kaupunkiin -muuttoliikettä, alkoholismia, suomalaista mykkyyttä ja vaikeutta ilmaista tunteita puhumalla. Tarinaa taustoittavat eri sosiaaliluokat ja niiden merkitys yksittäisiin ihmisiin. Välillä soi metallimusiikki.
“Tällaisesta aiheesta ei ole hirveästi tehty elokuvia – siitä, miten ihmisten lapsuus ja elämä ja niiden oma pieni tarina muotoutuu tehtaan ja sen tuotannon varjossa”, Suominen maalailee.
Tarina valaa uskoa arkisten ongelmien keskellä kamppaileviin. Elokuvan kyläläiset ovat sitkeää sorttia, jotka rämpivät vaikeuksien kautta voittoon.
“Kaikista isoista haasteista huolimatta nämä ihmiset ovat selviytyjiä, he eivät päädy narun jatkoksi vaan selvittävät asiat”, Vatanen päättää.
Metsäjätti-elokuva nähdään juhlaennakkona Red Carpet -festareilla lauantaina 29.8.2020 klo 18.00 ja 18.30 BioRex Sveitsissä.